maanantai 3. toukokuuta 2010

Villiä vai syntiä?

Välillä pitää tarkkailla, mitä blogeja ja podcasteja on mennyt oikeanpuoleisella palstalla suosittelemaan. Lähinnä kolmea alimmaista, koska niiden taustalla toimivat niin vaikutusvaltaiset ihmiset ja mediat, että sammakoiden sietokynnys kuuluu asettaa aika matalalle – ja useinhan se onkin koetuksella.

Radio Helsingin Musaneuvostossa keskusteltiin torstaina varsin viihdyttävästi plagiaateista. Huomioitiin muun muassa yksi täälläkin aikoinaan mainittu samankaltaisuus ja arveltiin, kannattaisiko Stingin penätä oikeudessa osuuttaan Irinan tienesteistä. Vastaus: ei, jos on vain rahan perään, ja siitähän pääosin plagiaattikeisseissä on kyse – ideavarkauden katsotaan kohdistuneen taloudellisiin, ei taiteellisiin/ammatillisiin ansioihin.

Kuuntelijatasolla plagiarismi vaikuttaa lähinnä niin, että joitakin biisejä ei voi kuunnella häiritsevän samankaltaisuuden takia. Hittiosastolta mainittakoon 4 Non Blondesin What’s Up?, joka toisintaa Bobby Mcferrinin Don’t Worry Be Happy -melodiaa minun korviani raivostuttavalla tavalla. (On se muutenkin karsea.) Sinänsä mielenkiintoista, että laulaja Linda Perry on sittemmin suoltanut muille artisteille hittejä, jotka joskus kuulostavat ihan mukavastikin omalta itseltään.

Hankalampi tapaus on vuoden 1987 suosituin single Suomessa, Pet Shop Boysin It’s a Sin, joka heti ensikuulemalta tuntui härskiltä kopiolta Cat Stevensin biisistä Wild World. Kyllähän hyvänkin bändin repertuaarissa saa olla yksi sietämätön laulu, mutta tätä en sulata: kun Jonathan King ilkkui melodioiden yhteneväisyyttä omalla Wild World -coverillaan (kansitekstinä Actually, it’s a sin to steal), Pet Shop Boys haastoi hänet oikeuteen! Moinen tempaus on mielestäni jyrkässä ristiriidassa duon hartaasti vaaliman pop-estetiikan kanssa. Se on epäolennaista, että voitetut rahat päätyivät hyväntekeväisyyteen.

Musaneuvoston tämänkertainen sammakko tuli tutusta suunnasta: tietäväisten naurahdusten säestyksellä väitettiin, että Michael Jackson vastusti Weird Al Yankovicin väännöksiä hänen hiteistään, mutta ei voinut estää niitä jonkin parodiapykälän takia. Shaibaa, taas kerran. Jacksonhan suhtautui Yankoviciin erittäin kannustavasti ja antoi hänen käyttää omia videolavasteitaan – kuten musaneuvostolaisetkin ovat varmasti voineet nähdä.

4 kommenttia:

  1. Mautonta Pet Shop Boysilta, koska hehän tosiaan ovat aina ratsastaneet covereilla, remikseillä ja mash-upeilla. Toisaalta Kingin tempaus ei sekään pysynyt hyvän maun rajojen sisäpuolella.

    VastaaPoista
  2. Juuri eilen kuulin ensimmäisen kerran Cat Stevensin Father To Sonin. Leuka loksahti; tämähän on sama biisi kuin Flaming Lipsin Fight Test! Otin asiasta selvää ja kyllä, asiasta on jo sovittu. Vaikka alun perin häntä ei mainittukaan krediiteissä, Cat Stevens saa 75% Fight Testin rojalteista.

    VastaaPoista
  3. Sävelkorvattomana ihmisenä en ole koskaan tullut ajatelleeksi tuota yhtäläisyyttä, mutta millähän tavoin se muuttaisi sitä tosiseikkaa, että It's a Sin on Maailman Paras Biisi? Ja ainakin monin verroin Wild Worldia parempi.

    VastaaPoista
  4. NikoP. Ei se muutakaan. Wild world on sekundakamaa It's a sin biisiin verrattuna.

    VastaaPoista