lauantai 30. huhtikuuta 2011

Tiu tai ventti

Aina kun Apulanta nousee singlelistan kärkeen, tekee mieli referoida tätä vanhaa blogausta ennen kokonaissumman julistamista. Eli tällä kertaa sitä, että Vääryyttä!!1! on trion joko 20. tai 21. ykkönen. Sijoitus edellytti myös cd-myyntiä, sillä latauslistan menekki riitti vain 10. sijaan. Radiolistalla se on vielä Top 20:n ulkopuolella, mikä on jopa yllättävää. Vuosikausia radioiden syrjimä bändihän on viimeisen viiden vuoden aikana kerännyt viisi Top 5 -sijoitusta.

Hieman ennakoitua heikommin (laskussa yhdeksäntenä) pärjää radiosoitossa myös Sunrise Avenuen Hollywood Hills, joka on nyt saksankielisen Euroopan suurimpia hittejä. Saksan airplay-tilaston kolmonen on saanut seurakseen mielenkiintoisen adjutantin. Euroviisut epäilemättä ovat pinnalla tämänvuotisessa isäntämaassa, mutta harva germaani tietänee, että sijalle 72 noussut Osmo Ikosen Heaven or Hell on myös viisu – viimevuotisista Suomen karsinnoista. Ikonenhan on toiminut Sunrise Avenuen keikkakosketinsoittajana.

torstai 28. huhtikuuta 2011

Kevätseisahtuma

Muutamia hektisiäkin julkaisuviikkoja sisältänyt levykevät näyttäytyy albumitilastossa ihmeen apaattisena, kun korkein uutuus on vasta sijalla 21. Revitään Won’t Say a Thingistä nyt ainakin se, että tekijä Felix Zenger menee aakkosjärjestyksessä omalla nimellään esiintyvistä sooloartisteista koko listahistoriamme viimeiseksi. Sivuutamme pseudonyymit Rob Zombien ja Zuccheron – sekä Nina Åströmin, joka on euroviisuineen nähty vain radiolistalla.

Apaattisuudesta kielii myös Foo Fightersin kolmas ykkösviikko. Edellinen noin pitkään hallinnut ulkomainen äänite oli Iron Maidenin The Final Frontier viime elokuussa ja tuorein pitempään kärjessä pysynyt mikäpä muu kuin nyt kakkosena kärvistelevän The Baseballsin esikoinen. Vaikka Foo Fightersilla on nyt enemmän ykkösviikkoja Suomessa kuin Dave Grohlin ex-bändi Nirvanalla, niin albumilistaviikoissa Nirvana johtaa vielä 95–87.

Aika kaukaa historiasta piti haravoida harvoja uutuuksia, sillä vaikka Uriah Heep -kokoelmia on tilastoitunut 2000-luvullakin, niin sijan 31 Into the Wild on eka Heep-studiolevy listalla 34 vuoteen. Vielä veteraanimpi Paul Simon (So Beautiful or So What, 49) on sentään päässyt uusilla biiseillä mukaan 1990-luvullakin. Jostain 38:nneksi ilmaantunut vuoden 1989 No Fuel Left for the Pilgrims on todellakin listatulokas, sillä esittäjä D.A.D. debytoi aikoinaan Suomessa vasta sen seuraajalevyllä Riskin’ It All.

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Tuttu vaihtoehto

Kuusi viikkoa sitten vertailin isojen levy-yhtiöiden osuutta Music Control -radiolistan biiseistä. Tämäkin tilanne elää, sillä tuolloin selvänä kolmosena Warnerin ja Sonyn takana ollut Universal Music Group nousi tämän viikon paalupaikalle. Sillä on 13 hittiä Top 40:ssä, mukana ykkönen On the Floor ja kovin nousija, 61. sijalta 20:nneksi syyhkinyt 3 Doors Downin When You’re Young.

3 Doors Down on tupannut pärjäämään meillä paremmin radiosoitossa kuin myynnissä – It’s Not My Time oli vuoden 2008 yhdeksänneksi soitetuin hitti, mutta albumitilaston paras numero on 17. Aika pitkään ryhmä on jo ehtinyt sinnitellä ultrakonservatiivisella ”vaihtoehtorockillaan”, sillä ekasta lista-albumista ja Kryptonite-hitistä on jo 11 vuotta. When You’re Youngin pohjustama viides pitkäsoitto julkaistaan vasta heinäkuussa, jolloin sijoitukset tunnetusti irtoavat tavallista helpommin.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Materialismin paluu

Singlelistalle nousi varsin poikkeuksellisesti viisi uutuutta fyysisten levyjen myynnillä, eli niitä ei näy latauslistalla lainkaan. Kolme niistä oli viimelauantaisen Record Store Day -kampanjan vinyylijulkaisuja: Ipanapan Hip hoppii englantii / Kuningas Ei (esittäjinä Paleface ja Tuure Kilpeläinen), 22 Pistepirkon Birdy ja Radioheadin 12-tuumainen The Butcher / Supercollider.

Ipanapa-levyjen ehkä tunnetuimmat biisit rekisteröityivät nyt ensi kertaa hiteiksi, ja samoin kävi myös 22 Pistepirkon tunnetuimmalle biisille vuodelta 1992! Fyysisen myynnin ykkönen (yhteensä viides) on kuitenkin jääkiekon SM-liigalähetyksissä soinut Pojun eli jyväskyläläisen Pasi Heinosen dance-raita Poika (saunoo). Heinosen saattaa joku tietää myöhempien aikojen Hausmylly-vokalistina.

Korkein uutuus kolmosena on silti ihan perinteisesti (?!) ladattu Lady Gagan Judas. Sijan 11 duetto Nuori ja kaunis on Anna Järvisen eka singlelistamerkintä, ja partneri Olavi Uusivirtakin pääsi mukaan vasta toisen kerran. Erinin Vanha nainen hunningolla pärjää yhä hyvin toistamalla vain kolmea sijalukua: 8–14–10–8–10–14–14–8.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Matala syöttö

The Baseballsin debyytti albumilistan kolmosena kannattaa suhteuttaa näin: edeltäjä Strike! vietti ykkösenä 13 viikkoa, ja lähes kaikkien muiden 2000-luvulla vähintään 10 viikkoa listaa hallinneiden albumien seuraaja nousi suoraan ykköseksi – jopa Ari Koivusen. Baseballsilla on vain yksi kohtalotoveri: euroviisuvoittoa 11 viikkoa juhlineen Lordin The Arockalypsen seuraaja Deadache sai tyytyä viitossijaan.

Jarkko Martikaisen nelossija on kiinnostava, koska edellistä albumia vauhditti kaksi listakärjessä käynyttä sinkkua, mutta se jäi sijalle 12. Nytkin täytyy tuon numeron 12 kohdalla käyttää jäädä-verbiä, koska Anna Järviseltä odotettiin parempaa. Korkeimmillaan viidenneksi yltänyt, vokalistia vaihtanut Norther debytoi vasta 22:ntena, mutta riehakkaammin suomimetallin lippua 7:ntenä hulmuttaa Radio Rockin Starba-kisan voittaja Battle Beast.

Sivuutetaan Ella ja Aleksi -viritelmät ja varaudutaan siihen, että listoilla on pian oikeita 2000-luvulla syntyneitä artisteja. Puhuva kone on vuosikertaa 1998, ja nyt mukaan saatiin vuotta nuorempi Talent-löytö Iina Kangasharju sijalle 45. Re-entryjen ryöppyä johtavat odotetusti Jenni (6) ja Laura (9). Huomio: Rumbablogista kannattaa lukea tuore, sekavia listakriteerejä setvivä Markus Hildenin artikkeli.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Sinä, ekakertalainen

Tämän viikon radiolistan Top 20:ssä ei ole yhtään uutta tuttavuutta, mutta vanhat myllääntyivät iloisesti. Edelliset ykkönen ja kakkonen (The Ballad of Mona Lisa ja Mä annan sut pois) vajosivat sijoille 7 ja 9, uudet ykkönen ja kakkonen (On the Floor ja Maailman toisella puolen) kohosivat asemiinsa sijoilta 6 ja 7. Tuplaykkönen On the Floor soi sekä NRJ:llä että The Voicella yli 40 kertaa viikossa.

Missä muruseni on rojahti 13. sijalta 32:nneksi, ja nyt näyttää siltä, että hittivuosilistan valmistumista viivyttää pisimpään Jos mikään ei riitä, joka pyörii yhä Iskelmä-radiossa 29 kerran viikkotahtia. Top 100:n korkein uutuus on aika yllättävä (tosin vasta sijalla 50): Kauko Röyhkän ja Riku Mattilan Sinä. Duon jompikumpi osapuoli raportoi Facebookissa: ”Sinä-biisi pääsi Radio Novan soittolistalle, mitä ei ole tapahtunut millekään aikaisemmalle levylle, jolla olen ollut mukana.”

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Äänellä ääniä

Keräsin viisi vuotta sitten Sisältää hitin -kirjaani Top 10 -listan suomalaisista, jotka ovat päässeet sekä listoille että eduskuntaan. Osan yhteys hittimarkkinoihin oli aika kaukaa haettu, mutta selviäkin tapauksia riittää: Mikko Alatalo, Veltto Virtanen, Tony Halme, Johannes Virolainen... Toissa kesänä saatiin jykevä täydennys, kun sinkkuykkösenä käyneellä Keskustan vaalilevyllä Nälkämaan laulu äänteli itse Urho Kekkonen.

Vaikka eilen eduskuntaan valittiin paljon väkeä viihdemaailman liepeiltä, suoria listayhteyksiä on vaikea bongata. Esimerkiksi Jani Toivolan ja Heikki Paasosen edellisellä Idols-kaudella muodostaman The Gay -duon biisi julkaistiin MTV3:n download-saitilla, mutta ilman tilastomerkintöjä. Persujen riveistä tulee paljon tuntematonta massaa, joiden menneisyydestä saattaa Lyly Rajala -tyyliin paljastua iskelmätähtien taustalla rummuttamista.

Yksi täpärä, mutta kiistaton tapaus on sentään todennettavissa. Alkuvuonna 1982 jukebox-tilaston viitoseksi nousi Juha Vainion kaksimielinen kannustuslaulu Kunto nousee sullakin, jonka duettopartnerina levytysuransa aloitti kehonrakentaja Kike Elomaa. Kuudesta omasta albumistaan huolimatta Varsinais-Suomen ääniharava ei myöhemmin ole listasijoja saavuttanut. Parempi olla ajattelematta, mitä eilinen ilmiö vielä poikii tällä alueella.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Pian saatavana: rakkautta?

Jennifer Lopezin ja Pitbullin On the Floor -sinkun nousu suoraan Suomen ykköseksi tuntui yllättävältä, koska tuossa vaiheessa se ei vielä jyllännyt maailmalla – ainoastaan Kanadassa se ehti kärkeen ennen Suomea. Seitsemännellä ykkösviikollaan sen asema tuntuu lähes itsestäänselvyydeltä. Biisihän pohjautuu vahvasti vanhaan Lambada-hittiin, jonka haitaria samplattiin myös viime vuoden menestyneimpään listasingleen, Edward Mayan Stereo Loveen.

Ranskalaisen Kaoman Lambada-versio (1989) ei suinkaan ollut alkuperäinen, mutta kaikkialla tunnetuin. Sekin ehti meidän tilastoihimme ennen Britanniaa ja USA:ta ja komeili sekä single-, radio- että jukebox-listan kärjessä. Bändin World Beat -albumi kävi 15:ntenä, kun Ruotsissa se jäi 41:nneksi ja briteissä ulos listalta. USA:ssa sen 40. sija oli hyvä siihen nähden, että Hot 100:ssa Lambada nousi vain 46:nneksi.

Paalupaikkaduon vahvistukseksi tämän viikon latauslistan ainoat uutuudet ovat Jennifer Lopez ft Lil Waynen I’m Into You ja Pitbull ft Ne-yon Give Me Everything. Pitbullilla on nyt kahdeksan hittiä Suomessa ilman albumilistavisiittiä, eikä Lopezin edellinen Brave-levykään saanut merkintöjä. Parin viikon päästä ilmestyvä Love? lienee sentään varma listallepäätyjä, mutta kuinka korkealle?

torstai 14. huhtikuuta 2011

Antisynttärit

Parin notkahduksen jälkeen Foo Fighters palasi nappaamaan jatkoa vuoden 2005 In Your Honor -albumin ykkössijalleen. Paalulla ei olekaan nähty ulkomaista musiikkia sitten viime syyskuun ja Volbeatin. Carola saavutti saman nelossijan kuin edelliselläkin kokoelmallaan ja on listahistorian korkeimmalle kuolemansa jälkeen noussut naissooloartisti. Kymmenen kärkeen on hänen lisäkseen ostettu Edith Piaf (7) ja Laila Kinnunen (9).

Timo Tolkki ei ole soololevyillään päässyt 38. sijaa korkeammalle, joten Symfonian debyytti yhdeksäntenä on yllätys. Tarot kiipesi 16:nneksi äänitettyään muinaisen esikoislevynsä uusiksi, ja The Capital Beat sivusi kakkosalbumillaan edeltäjänsä 17. sijaa. Uniikin kaksi aiempaa sooloa eivät tilastoituneet, mutta Suurempaa selvisi 24:nneksi – pykälän J. Karjalainen -kokoelman yläpuolelle.

Alempaa löytyy kolme ensikertalaista, The Blanko (28), radiohirmu Tommi Kalenius (36) ja Ruotsin ykkönen Glasvegas (48). Vaan mitäpä ei enää löydy? Vietettyään 51 viikkoa sijojen 1–7 välillä Jenni Vartiaisen Seili on näköjään päätetty hintateknisin perustein ottaa pois Top 50:stä, mutta ei sitä ole midprice-osastossakaan. Siinäpä vuosijuhla.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Ei väli tuplien lie pitkäkään

Warner Music teki sen taas – julkaisi edesmenneen artistin katalogista yhtä aikaa samalla nimellä ja kansikuvalla definitiivisen jättiboksin kirjoineen ja kermat päältä kuorivan tupla-cd:n. Aiheena tällä kertaa Carola ja niminä Rakkauden jälkeen – kaikki levytykset ja arkistojen aarteita sekä Rakkauden jälkeen – 40 hittiä ja harvinaista helmeä. Niiden myynti yhdistettäneen samalle listasijalle, ja Anttila-tietojen mukaan sijasta tulee hyvä.

Carolahan ei eläessään (1941–1997) ollut mikään albumimenestyjä, mutta kuusi ja puoli vuotta sitten Warnerin julkaisema 2cd Parhaat – tulkitsijan taival myi kultaa. Tuota äänitettä on yhä saatavana, ja parin nettikaupan vertailussa hinta on 7–8 euroa uutuustuplaa huokeampi. Miksi kukaan ostaisi kalliimman? Ehkä siksi, että Rakkauden jälkeen sisältää vain puoliksi ”hittejä” (Carolan tapauksessa suhteellinen käsite). Vanhassa on 36, uudessa 40 biisiä, mutta yhteisiä esityksiä on vain 18.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Balladi radion turhuudesta

Suomen ykkösradiohitti on Panic! at the Discon The Ballad of Mona Lisa, jota Radio Nova soitti viikon mittaan 32, NRJ 21, The Voice 20, Radio X3M 20, Yle X 14 ja Radio Aalto 14 kertaa. Miksi? No, ainahan jonkun on oltava ykkösenä, mutta avaan muutamalla numerolla ilmiön outoutta.

Latausmyyntiaikakautena on käynyt hyvin harvinaiseksi, että radiolistan kärkeen pääsee myynnissä menestymätön kappale. Jopa Teleksin Tyttö joka katsoo merelle kävi tammikuussa latauslistan 26:ntena ennen nousuaan radiohuipuksi. The Ballad of Mona Lisaa ei ole näkynyt edes yksittäisten kauppojen myyntitilastoissa – Spotifyn soitetuimmissa komeillaan sentään 91. sijalla.

Biisi ei menesty ulkomaillakaan, vaan jäi Billboard Hot 100:n sijalle 89 ja brittilistan 43:nneksi. Brittien Airplay Top 50:ssä sitä ei näy, vaikka pääsi BBC Radio 1:n A-soittolistalle. Hassuinta on kuitenkin se, että vaikka duon edellinen albumi Pretty Odd nousi Suomessa sijalle 17 ilman radiohittejä, Mona Lisa ei ole jaksanut raahata pari viikkoa sitten julkaistua Vices & Virtues -levyä 50 myydyimmän joukkoon.

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Etiäisiä lännestä

Lähes samalla kohtaa viikkoa julkistettavissa Suomen ja Ruotsin albumilistoissa on usein ajankohdallisia eroja. Esimerkiksi meillä toista viikkoa 10:ntenä viihtyvä The Soundsin Something to Die For debytoi vasta nyt kotimaansa 14:ntenä. Toisaalta meidän tulokkaamme Britney Spears, Whitesnake ja Amon Amarth ovat ehtineet lahden takana jo kääntyä laskuun.

Myös Anna Järvisen Anna själv tredje on jo tilastoitunut Ruotsissa kuudentena. Hän on tähän asti pärjännyt koti- ja synnyinmaissaan aika tasavahvasti, ja kun kuvioon ynnätään Suomen-painoksen bonusraita, hieno duetto Olavi Uusivirran kanssa, ensiviikkoinen debyyttinumero saattaa muodostua yllättävänkin pieneksi. Jollei taas jokin hullutpäivät-hintasählinki tule väliin.

Ruotsin uutta ykköstä voi pitää yllättävänä, vaikka bändiin viime vuonna pestattiinkin svedurumpali: skottilaisen Glasvegasin Euphoric Heartbreak. Kolmen vuoden takainen esikoisalbumikin nousi viitossijalle, mutta jäi meillä vaille tilastomerkintöjä. Jääkö myös tämä?
(Luet muuten ensimmäistä junassa kirjoitettua ja postattua listablogausta.)

torstai 7. huhtikuuta 2011

Raskaskin nousee

Lauri Ylönen ei kyennyt nappaamaan soolopaalua neljän The Rasmus -ykkösen jatkoksi eikä siis edennyt siihen harvahkoon artistieliittiin, jolla on kärkilevyjä sekä yksin että yhtyeen jäsenenä. Laurin kukistanut Anna Abreu tavallaan kuuluu mukaan, koska lauloi muinoin neljä viikkoa huipulla viettäneellä Idols 2007 -albumilla. Himmeinkin mitali meni tulokkaalle, sillä Within Temptation palasi palkintopallille neljän vuoden tauon jälkeen.

Britney Spears jäi kahdeksannella sijallaan noiden varjoon, mutta se on hänelle vasta kolmas Top 10 -merkintä ja ensimmäinen sitten vuoden 2004. Whitesnaken kolmen vuoden takainen comebacklevy ylsi viidenneksi, mistä Forevermore lipsui nyt kuusi pykälää. Netissä jo viikkokausia jaeltu Radioheadin The King of Limbs näyttäytyy 13:ntena ja kerran kärkikympissäkin käynyt ruotsalainen Amon Amarth 16:ntena. Sekä Reverend Bizarre (22) että Huge L (27) petrasivat yhden sijan edellisestä yrityksestä.

Albumin ilmestyminen usein boostaa myös sen maistiassinglen latausmenekkiä. Viime viikolla Sunrise Avenuen Hollywood Hills ja tällä viikolla Laurin Heavy loikkasivat kakkossijalle Top 10:n ulkopuolelta. Radiolistalla varovaisesti vastaanotettu Heavy on ehtinyt vasta 18:nneksi. Ykkössinkkuna jatkaa aina vain On the Floor.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Laantuva hysteria

Laura Närhen Mä annan sut pois on pitkään kärkkynyt single- ja radiolistojen paalupaikkaa, mutta on saanut parhaimmillaan tyytyä kummankin kakkossijaan. Vaikka biisi lopultakin nyt ohitti Music Control -radiolistalla Bruno Marsin Grenaden, uudeksi ykköseksi sen edelle kiilasi Panic! at the Discon The Ballad of Mona Lisa. Edellinen närhihitti Tämä on totta jäi myös singletilaston kakkoseksi, mutta radiosoiton kärjessä se vietti monta viikkoa.

Enteileekö se jotain, että albumin ilmestyttyä Anna Abreun Hysteria romahti radiolistan 16. sijalta 37:nneksi? Ainakaan minä en pidä Rushia mitenkään automaattisena listaykkösenä, vaikka mediapohjustus kasvoi muhkeaksi – ”päivässä platinaa” -otsikoita ei ole vielä näkynyt. Tosin single- ja albumimenestys eivät aina korreloi: Haloo Helsinki! jäi kolmosalbumillaan selvästi edellisten listasijoista, mutta Maailman toisella puolen on bändin isoin hitti sekä myynnissä (11) että radiosoitossa (9).

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kolmosvalinnalla voittoon

Aika ajoin tekee mieli muistutella, että se tärkein vuosikooste, suurimpien hittien katsaus 2010 on yhä tulossa. Valmistuminen ei ole pelkästään kiinni ikihongasta nimeltä Missä muruseni on, vaan muutama muukin viimevuotiseksi luokiteltu hitti noukkii edelleen pisteitä lataus- ja radiolistojen pohjasijoilta.

Jos ja kun murunen ottaa ja voittaa, historiaa tehdään ainakin siinä, että albumin kolmas single kasvaa vuosilistan ykköseksi. Sille on tavallaan yksi edeltäjä, mutta olosuhteet olivat kovin toiset: No Doubt oli meillä aivan tuntematon lohkaistessaan Tragic Kingdom -pitkäsoitolta sinkut Just a Girl ja Spiderwebs, joiden seuraaja Don’t Speak kasvoi vuoden 1997 kovimmaksi hitiksi. Just a Girlhän julkaistiin uudelleen sen follow-upiksi.

Muutoinkin esikois- ja läpimurtolevyt ovat oma keissinsä. 1999-vuosilistan viitonen, Bomfunk MC’sin Freestyler oli In Stereo -albumin viides single, mutta kolme niistä oli ennakkomaistiaisia. Vakiintuneiden nimien kolmoslohkaisut ovat harvinaisuuksia jopa Top 10:ssä – 2009-listan sijalle 10 tosin päätyi sellainen, Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Nuorgam organiseeraa

Jos joltakulta on vielä mennyt ohi: uuteen kotimaiseen Nuorgam-musiikkisivustoon pulpahtelee tavaraa niin kiivasta kyytiä, että pitänee täälläkin noteerata. Sen taustalla on ”joukko musiikista ja musiikkijournalismista innostuneita ihmisiä”, joista monella on yhteys Rumba-lehteen. Rahan osuus tekomotivaatiosta vain on vieläkin pienempi kuin Rumbassa, sillä jutut syntyvät vapaaehtoisvoimin.

Yksi Nuorgamin voimavaroista on historiallisuus – en käytä sanaa nostalgia, koska tekijät ”muistelevat” jopa aikoja ennen syntymäänsä. Tämä kuvastuu useina listauksina, jotka ainakin tätä kirjoittaessani hallitsevat luetuimpien artikkelien kärkeä: Viisi 90-luvun brittipopyhtyettä, jotka olisivat suositumpia nyt. Viisi syytä arvostaa Neljää Ruusua enemmän. 30 popklassikkoa vuodelta 1976.

Onhan siellä myös varsinaiseen listateemaan liittyen Kahdeksan yhden hitin cover-ihmettä. Voisin toki esittää useammankin huomautuksen yhden hitin ihme -käsitteen tulkinnoista, mutta ei tuon väliä. Opin kuitenkin vasta nyt, että Smokien jättisuosikki Living Next Door to Alice on coverversio australialaisen New Worldin levytyksestä vuodelta 1972.

New Worldin alkuperäinen on kuulemma kadonnut You Tubesta, ja samaan ongelmaan törmäsin yrittäessäni jatkaa Pakko katsoa -sarjaani. Suomen hittihistoriassahan on häviävän vähän aitoja yhden hitin ihmeitä, etenkin jos novelty-vitsit ja laulukilpailuvoittajat jätetään huomiotta. Pari viikkoa sitten katsoin Tuubista valionäytteen kriteerit täyttävästä kappaleesta ja päätin kirjoittaa siitä, mutta nyt videota ei löydykään. Soisin palaavani asiaan.