lauantai 4. elokuuta 2012

Yläkerta #6: Kari Tapio


Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Menehtyessään 65-vuotiaana sydänkohtaukseen 7. joulukuuta 2010 Kari Tapio oli uransa huipulla. Hän oli vain kolme vuotta aikaisemmin saavuttanut ensimmäisen paalupaikkansa albumilistalla, ja hänen kuolemallaan täytettiin Suomessa varmaankin eniten palstatilaa tämän sarjan artisteista. Ensimmäisinä tilastoihin riensivät joulukysyntää lievittämään alkuvuonna ykkösenä käynyt coverlevy Vieras paratiisissa (nyt #2) ja urapaketti Sinivalkoinen ääni (#26).

Vuonna 2011 Tapio-levyillä haalittiin huimat 82 listaviikkoa, vaikka lataus- ja radiolistoilla ei havaittu mitään reaktioita. Vanhan Fazer/Warner-tuotannon Kaikki parhaat (1999) palasi neljänneksi, ja tammikuun lopulla ilmestynyt Laulaja 1945–2010 vietti ykkösenä neljä viikkoa. Loppuvuodeksi AXR keksi vielä hengellissävytteisen Valaise yön (#17) ja Warner patenttituplan Olen suomalainen – 44 huippuhetkeä 1972–1992 (#13).

On sangen mielenkiintoista, että ulkomaantähtien arkistoista löytyy kuolemanjälkeistä julkaistavaa jopa vuosikymmeniksi, mutta tuotteliaiksikaan tiedetyiltä suomalaislegendoilta ei yleensä mitään. Kari Tapioltakin on saatu kuultavaksi vain sinänsä huomionarvoinen Felix Zenger -yhteistyö Pitkät päivät täällä, josta ei tullut hittiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti