tiistai 12. marraskuuta 2013

1 x 1994 = 0,85 x 2003

Viimeaikaisen singlelista-arkistoa ja hittivuosilistoja koskevan remonttini yksi pyrkimys on se, että eri aikakausista tulisi mahdollisimman yhteismitallisia ja niiden hittien suuruutta voisi vertailla keskenään. Se on sujunut aika hyvin, vaikka sen eteen jouduin kajoamaan myös kaikkein pyhimpään, omaan kullanmuruuni.

Pyöritin 50 hittiä -listaa 15 vuotta tuohon samaan hyveeseen pyrkien, mutta erityisesti jatkuvat radiopaneelin muutokset tekivät vertailukelpoisuuden säilyttämisestä vaikeaa. Oli pakko ottaa selvää, kuinka suuria vuosikohtaisia vääristymiä pistearkistosta löytyy ja sitten oikaista ne.

Otin kolme ensimmäistä kokonaista vuosilistaa 1993, 1994 ja 1995 ja laskin pistekeskiarvon sijoille 10, 30, 50 ja 100. Sitten annoin jokaiselle hittivuodelle uuden kertoimen sen mukaan, kuinka paljon sijat 10–30–50–100 poikkesivat tuosta keskiarvosta. Erot olivat isompia kuin arvelin/muistin.

Luulin inflaation olleen suurin vuonna 2002, kun Shakiran Whenever, Wherever teki piste-ennätyksen, mutta vielä enemmän karisi vuosista 2001 ja 2003 – miltei 15 prosenttia. Niiden jälkeen tilanne normalisoitui lähelle alkutasoa, kunnes taas vuonna 2007 latauslistan tulo sekoitti pakkaa ja hiukan dramatisoidusti sanoen tappoi 50 hittiä -listan. Oheisessa graafissa näkyvät eri vuosien pistekertoimien erot.



Täten Whenever, Wherever ei enää olekaan aikakauden 1992–2007 suurin hitti Suomessa, vaan ohi kiilasi (ansaitusti?) alkuvuotta 1998 hallinnut Celine Dionin My Heart Will Go On. Kaikkiaan noin 300 biisiä putosi alempaan nappistatukseen, muutama onneton menetti niitä kaksikin. Mutta nyt näyttää hyvältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti